Me löydämme sydämen syvältä itsestämme - aina kun kosketamme, kosketamme sydäntä ja se on aitoutta

Voimanainen Chisu ja Baden-Baden 

Olen viimeisen vuoden aikana kirjoittanut paljon. Minä kirjoitan, koska se on minulle suurin luovuuden muoto ammentamaan omaa tajuntaani. Kirjoittamisen kautta opin valtavasti uusia asioita ja kykenen sisäistämään niitä. Oma ymmärrystasoni maailmaa kohtaan kasvaa ja pystyn löytämään rakkauden itsestäni.


Nyt tässä kanavassa riisun itseni koko maailman edessä – kirjoitan suoraan ja rehellisesti. Otan suuren riskin avaamalla itseni täysin. Esikuvani voisi olla Roman Schatz – rohkea, suorapuheinen, itsevarma mies, joka on nöyrä oma itsensä, mutta ei nöyristele ketään – sellainen haluan olla itsekin, vaikkakin nainen – toisia sellainen elämänasenne vihastuttaa ja toisia ihastuttaa, kuten itseäni. Vain tuolla elämänasenteella koen eläväni samalla uskoen, että positiivisella ja vahvalla äänellä pystymme vaikuttamaan myönteisesti maailmaan ympärillämme.

Haluan ylläpitää perinteitä ja kohdata rakkauden todellisessa maailmassa. On ollut oma valintani elää  virtuaalimaailmassa – se on ollut helppoa ja turvallista ja loistava kasvunperusta, mutta nyt on perustukset tukevasti valettu ja on tullut aika kohdata todellisuus. On aika alkaa ammentamaan oppejaan käytäntöön. Rakkaus ei elä eikä hengitä epätodellisuudessa.

Olen vastustanut paljon muitakin nykymaailman epäaitoja asioita kuten teollisuuden ylistyslaulua, kulutusjuhlaa, kertakäyttökulttuuria, pinnallistumista, itsekkyyttä, kiireistä ja stressin täyteistä maailmaa. En ihmettele, että ihmisistä tulee kyynisiä rakkaudessa. Tämä kova ja kaupallistunut maailmamme sen tekee – emme uskalla enää kohdata sen aitoutta emmekä uskalla olla avoimia. Pelkomme hallitsevat elämäämme, tehden meistä epäaitoja ja muita syytteleviä oman elämämme onnettomuudesta. Mikään ei tunnu enää miltään ja haemme onnellisuutta ainoastaan ulkopuolisista tekijöistä vaikka se on läsnä meissä itsessämme, olemme vain hukanneet sen epäaitouden myötä. Emme elä tätä hetkeä emmekä osaa nauttia tästä päivästä, siitä mitä meillä on, vaan luulemme onnen tulevan ulkopuolelta, materiaalisesta maailmasta.

Kautta aikojen maailma on kiertänyt kehää ja kautta aikojen elämän ihanteiden arvot ovat muuttuneet ja nyt on meidän aikakauden aika siirtyä aitoon elämään ja aitoon rakkauteen. Silti rakkauden kohtaamisen kanavat ovat menossa täysin päinvastaiseen suuntaan. Mielestäni maailma tarjoaa liikaa pinnallisten suhteiden hakukanavia, kun ei uskalleta kohdata aitoutta. Totta, joskus niistä saattaa löytää todellisen sielunkumppanin, mutta todennäköisyys lienee samaa luokkaa kuin löytää se paikallisen marketin kassajonosta. Ainoalla erolla, että kuinka paljon ihminen käyttää omaa kallisarvoista aikaansa ja energiaansa etsimällä neulaa heinäsuovasta. Mitä ihminen etsii – tietääkö meistä edes moni sitä?

Rajat, jotka syiden ja seurausten välillä kulkevat, ovat hiuksenhienot ja haasteellisinta onkin pystyä erottamaan raja niiden välillä; aitous – epäaitous, totuus – valheellisuus, kyynisyys – empatia, ymmärrys - syyllistäminen. Vaatii paljon itsetuntoa ja rohkeutta uskaltaa luottaa omaan intuitioonsa. Se vaatii myös oman itsensä tunnistamista ja avoimuutta uskaltaa luottaa tunteeseen 100 %:sti.

Sielunkumppania ja ikuista rakkautta ei voi kuitenkaan tunnistaa mikäli ei ole avoin vastaanottamaan - itsetuntemus on rakkauden tärkein perusta.

Vain avoin sydän voi vastaanottaa pyyteetöntä rakkautta.

”Me kuuntelemme sykettä ja lennämme syvälle ääntä kohti.

 Me kurkotamme maahan vauhtia hidastaen.

 Me hiljennymme kuuntelemaan; niin hiljainen on ääni.

 Löydä sydän syvältä joka ihmisestä.

 Löydä sydän kaikkialta ympäriltä.

 Me löydämme sydämen syvältä itsestämme.

 Aina kun kosketamme, me kosketamme sydäntä.”

 – Anodea Judith: Wheels of Life-