30.12.2012

Rakkaudella lumottu puutarha



"Aito rakkaus on osoitusta tunteesta. 
Aito rakkaus on todellisia tekoja.
 
Aito rakkaus on pyyteetöntä välittämistä.
 
Aito rakkaus on vuorovaikutusta.
Aito rakkaus on läheisyyttä.
Aito rakkaus on arvostusta."

- Lovebug -

Tasan kaksi vuotta sitten muistan olleeni kylässä sen aikaisen mentorini luona. Hän oli jo pitkään kehottanut minua kirjoittamaan. Paljon pohdin pohdittuani, mistä kummasta minä osaisin mitään kirjoittaa. En ollut koskaan elämässäni tuntenut minkäänlaista paloa kirjoittamiseen. Jostain syystä kuitenkin yläasteella otin valinnaiseksi konekirjoituksen ja opettelin kymmensormijärjestelmän täydellisesti. Suomen kielioppi oli yksi lempiaineitani koulussa ja se onkin ollut läpi elämäni minulle hyvin merkityksellistä. Tai sisäänostaja -aikanani markkinointimateriaaleja läpikäydessäni puutuin aina kirjoitusasuun ja keksin myyviä iskulauseita, kun laiska copy ei ollut vielä niitä ehtinyt keksimään.

Nuo kuriositeetit ovat erityisesti jääneet mieleeni ymmärtämättä koskaan mitä hyötyä niistä minulle tulevassa elämässäni edes olisi. Nyt ymmärrän, että tämä kaikki luovuus on ollut minussa läpi elämäni, mutta eläessäni hyvin ahtaassa muotissa, joka minulle oli jo syntymäni hetkellä valettu, eivät nuo luovuudenmuodot päässeet kasvattamaan siipiään, joilla vapaana lentää. Minun nuoruudessani luovuus ja kädentaidot olivat vain harrastusmuodoiksi kelpaavia elämänalueita, joten niihin ei liiemmälti kannustettu vaikka ne olisivatkin olleet vahvuusalueitani.

Aloitin bloggaamisen rohkeasti ihmettelyllä ja kummastelulla Mä osaan rakastaa, miksi rakkaus on kuitenkin niin vaikeaa”? Hyvin lyhyt ja kömpelökin teksti, josta kuitenkin pystyy pääsemään jo kiinni tyyliini pohtia asioita. Ja ennen kaikkea se oli alku. Uusi alku. Minun alkuni todelliseen vapauteen. Niin syntyi Lovebug, jonka kantavana ja tärkeimpänä voimana on tänäänkin ja tästä päivästä eteenpäin aina ja ikuisesti RAKKAUS.

Tänään kaksi vuotta myöhemmin olen oppinut valtavasti. Taisteluni ei siis ole ollut turhaa. Sanomani ei ole valunut hukkaan. Rakkauteni on kasvanut uusiin svääreihin. Olen opetellut jakamaan rakkauttani sitä tarvitseville. Olen uskaltanut sanoa jyrkästi ei. Olen uskaltanut haavoittua taistellessani. Oppinut syitä ja seurauksia, miksi minä aina haavoitun toisten porskuttaessa näennäisen onnellisesti eteenpäin. Olen uskaltanut päästää irti. Olen uskaltanut puolustautua. Olen oppinut suojaamaan itseäni. 

Olen oppinut rakkaudettomuudesta ja sen aiheuttamasta tuskassa yhteiskunnassamme. Olen ymmärtänyt, että olenkin koko elämäni ajan ollut uhri itse sitä näkemättä. Älkääkä käsittäkö väärin, en etsi itselleni mitään marttyyriviittaa. Uhreus ei ole todellakaan minkäänlainen ylpeydenaihe taikka saavutus. Vaan se on ihan yhtä pahasta kuin pitää valtaa. Mutta muutakaan en ole sillä hetkellä valitettavasti osannut ja siitä syystä olenkin nyt juuri tässä. Tänään. Onnellisena kuin taivaan aurinko.

Pieni ihminen minussa on vain pyrkinyt rakastamaan koko sydämensä voimalla. Hoivaamalla lähipiiriäni olen pyrkinyt täyttymään itsessäni eheäksi. Luullut, että mitä kovemmin rakastan, sitä enemmän minua rakastetaan. Se on ollut käyttäytymismalli, joka valettiin muottiini minun tullessani maailmaan. Syntymäni oli oikeastaan helppo tehtävä muotinvalajalle, koska rakkaus oli annettu minulle elämäntehtäväksi jo syntymästäni. Olin elämänjatke. Minut oli helppo muovailla haluamaansa muotoon, koska minä olin kiltti tyttö, joka ei koskaan kiukutellut. Ei mistään. 

Ensimmäinen niin sanottu uhmaikä minulle tuli vasta 11 –vuotiaani, kun vanhempani erosivat. En itse muista muuta sen kummempaa kuin, että puolustin isäni asemaa ja kunniaa hyvin tarkkaan eron jälkipeleissä. Pyrin vain saamaan ääneni kuuluviin. En sietänyt silloinkaan selkäänpuukottamista tai muuta paskanjauhantaa. Silti olen olosuhteiden edessä alistunut elämään elämääni kuten olen elänyt. Tänään näen kaltaisteni ihmisten kohtalon hyvin surullisena, mutta se kuuluu prosessiin. Jokainen voi kuitenkin ainoastaan itse ottaa vastuun omasta elämästään. Jokainen näkee oman tilanteesta vasta siinä hetkessä kun on valmis sen itse todella näkemään.

Minun on pitänyt avata silmäni suureksi nähdäkseni paremmin. Minun on pitänyt opetella suojelemaan sydäntäni kuitenkaan kovettamatta sitä. Minun on pitänyt opetella elämään uudelleen. Elämään rakkaudella. Sillä aidolla rakkaudella, joka minulle on elämänlahjaksi annettu. Niin, että osaan käyttää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Enää en anna julman maailman imeä tuottamaani rakkautta kuiviin ainoastaan omaksi elämänvoimakseen. Ottamaan minusta kaiken positiivisen energian itseensä niin, että kiitoksena minulle jää vain vertatihkuva haava tikarin sivaltaessa selkääni.

Niin julma maailma toimii. Se pyrkii käymään toisen ihmisen energialla ja vastoinkäymisiä kohdatessaan syyttää elämänsä epäonnistumisesta aina vain kanssaihmisiään. Sitä kutsutaan myös nimellä narsismi. Minun narsistipuutarhasta on kaikki loiset häädetty eikä minun ravintorikkaalla kasvualustallani ole enää tilaa yhdellekään uudelle. Niin hyvin olen nyt perustustyöt uudessa puutarhassani tehnyt, että siellä eivät loiset elä. Jokaisen tulee ottaa vastuu omasta elämästään.  Minun elämäni käy edelleenkin rakkaudella. Mutta nyt ainoastaan aidolla rakkaudella tuottaen rakkautta niille, jotka sitä puhtaasti osaavat arvostaa. Jotka ymmärtävät todellisen rakkauden todellisen arvon.

Nyt tiedän, että osaan todellakin rakastaa eikä se niin vaikeaa ole ollenkaan. Kunhan sen vain oikein oivaltaa. Ja ennen kaikkea nyt tiedän, että myös minä olen ansainnut saada rakkautta. Aitoa rakkautta. Kenenkään polkematta minun tuottamaa kallisarvoista rakkautta jalkoihinsa. Tiedän, että ponnisteluni eivät ole olleet turhaa. Olen tehnyt perusteellista työtä tässä elämänkoulussani. Olen ollut tunnollisista tunnollisin oppilas. Olen läpäissyt monta tasoa. Monta testiä. Olen joskus jäänyt laiskanläksyyn. Olen reputtanut, mutta koko ajan olen kulkenut eteen. Eturintamassa. Rohkeasti. Sydän edellä.

Olen kulkenut silmät, korvat, syli, sydän ja sielu avoinna.  Jokainen aistituntemus on opettanut minua tuntemaan paremmin. Vahvemmin. Tunnistamaan. Luottamaan tuntemaani tunteeseen. Olen saavuttanut itsessäni uudenlaisen vahvuuden. Uskallan vihdoinkin tuntea. Tuntea sielullani. Tuntea sydämelläni. Luottaa mahtavaan elämänvoimaan. Avata ovi elämääni luottamuksen arvoisille ihmisille. Sulkea petolliset ihmiset ja hyväksikäyttäjät elämänaurani ulkopuolelle lopullisesti. Uskallan nähdä silmilläni. Kuulla korvillani. Sydämelläni. Maailman kauniina soivan sävelen. Nyt tiedän paremmin. Nyt elän paremmin. Nyt alkaa aidon rakkauden aito aikakausi. Nyt alkaa minun aikani.

Aidolla rakkaudella elämään from Lovebug


Taylor Swift: Encanted



Ei kommentteja: